ESIIN TULEMINEN

JOHAN VESTIN

Paljastettu / Avslöjad 2013

Esiin tuleminen Framträdandet Appearance

Teoksia Verk Works 2.6.2013 asti

Galleria BE'19


Uudenmaankatu 19-21


00120 Helsinki





AVOINNA:
 ti, to, pe 11-17 
ke 12-18, la-su 12-16

Tiedote

Esiin tuleminen

Kreikkalaisessa mytologiassa kosmoksen järjestystä edelsi Khaos. Gaia, eli maa syntyi Khaoksen kitaan ja myytin mukaan Khaoksen pimeä ja loputtoman syvä kuilu vallitsee yhä maakuoren alla. Mytologiset tarustot konkretisoivat vaikeasti hahmotettavat ilmiöt ja antoivat niille ulottuvuuden rajat. Taide jatkaa tätä perinnettä antamalla aineellisen olemuksen sille, joka muutoin pysyisi hahmottomana ja epämääräisenä tunteena.

Vaikeinta on kuvata tyhjyyden tunnetta, joka vaanii epäilyksenä merkityksettömyydestä kaiken tiedon, uskon ja tekemisen takana. Jos tämä tunne muuttuu hallitsevaksi, se syö merkityksen kaikesta eteen tulevasta ja ilmenee ihmisissä masennuksena tai nihilisminä.

En ole täysin vakuuttunut siitä, että tämä todellisuuskuvan järkkyminen on sairaus, joka tulisi palauttaa sitä edeltävään, vähemmän rauhattomaan tilaan. Olen nykyään taipuvainen ajattelemaan niin, että nihilistisyys voi olla askel kohti tervehtymistä, että nihilistinen kuilu on ylitettävissä, vain jos kulkee sitä kohti.

Minulle kohti kulkeminen on luovuutta; se purkaa solmuja ja vie eteenpäin. Se synnyttää teoksia, joista uusimmat ovat pääosin abstrakteja, mutta samalla konkreettisia. Jotkut niistä eivät pysy perinteisen maalauksen rajoissa, vaan muuttuvat veistoksellisiksi ja paljastavat maalausten fyysisen olemuksen ja rakenteen. Sellaisina niistä tulee itsenäisiä, illuusioista riisuttuja teoksia. Nimet lisäävät teoksiin käsitteellisyyttä, joka puolestaan nostaa esiin eksistentiaalisia kysymyksiä.

Esiin tuleminen on sekä teoksen että ihmisen paljastumista ja kasvojen menettämistä, mutta myös yksilöksi eriytymistä.

Wasted 2010-13

Pressmeddelande

Framträdandet

I den grekiska mytologin föddes den kosmiska ordningen och jorden Gaia i Chaos käft. Under jordskorpan existerar enligt myten fortfarande denna mörka och oändligt djupa klyfta. Myten avgränsar och namnger det som är gränslöst och diffust. Bildkonsten har fortsatt denna tradition, genom att ge konkret form till dom företeelser som annars skulle förbli svårbegripliga känslor eller tankar.

Till dessa svårt avbildade fenomen hör känslan av tomhet som kan dyka upp i oss människor och få oss att ifrågasätta värdet i det vi vet, tror och gör. Om denna känsla får en dominant ställning äter den upp meningsfullheten i allt som omger oss. Jag är dock inte helt övertygad om att denna nihilistiska klyfta alltid är en sjukdom, eller något annat abnormt som bör återställas. Mina erfarenheter har styrt min inställning i en annan riktning. Jag tror den nihilistiska klyftan kan överskridas endast om man vågar gå ända ut till stupets kant.

Kreativiteten är för mig denna rörelse som upplöser inre knutar och för mig framåt. Den har resulterat i nya verk, som samtidigt är både abstrakta och konkreta. I verken avslöjas målningens konstruktion och fysiska väsen. Verken framträder avskalade från illusoriska egenskaper. Via titlarna får de även begreppsligt innehåll som berör existentiella frågor.

Framträdandet innebär både verkets och människans avslöjande, men även framträdandet av individen och hans särdrag.

Johan Vestin

i Helsingfors 2.5.2013

Drop out 2013

Recension
Synnöve Rabb
Hufvudstadsbladet 25.5.2013

Träffsäker svärta
Johan Vestin ger sig i kast med konceptet tavla. Han vänder ut och in både på begreppet och själva målningarna, han tilltygar dem och målar dem svarta.
Ett sekel efter Malevitjs svarta kvadrat kunde helsvarta dukar signalera att det inte finns något där. Men det gör det. Vestin intresserar sig för det som syns igenom duken, det som finns bakom, och för själva duken.
En har till hälften skurits loss - Avslöjad heter verket. Bakom finns tomhet, men också konstruktionen. Handlingen, snittet, säger att objektet inte är heligt.
Söndrighet, svärta och ett bökigt sjok som nästan kastar sig ut från kilramen i Absolution associerar till ett inre mörker, men fyllt av humor och klarsynt närvaro snarare än desperation.
Överlag är utställningen genomtänkt formmässigt driven. En mycket liten droppe färg ges en oväntad betydelse. En konflikt avtecknar sig olycksbådande genom duken.
Installationen Wasted är vacker, smått kaotisk hög med bokstäver i titeln formade av glödlampor monterade på trä. Möjligen är övertygelsen om konstens betydelse som gått i spillo. Men ordet Wasted känns nästan som motsatsen till de verk Vestin visar.
Synnöve Rabb

Arvio

Synnöve Rabb

Hufvudstadsbladet 25.5.2013

Käännös suomeksi: Johan Vestin

Osuvaa mustetta
Johan Vestin tarttuu näyttelyssään käsitetteeseen taulu. Hän tutkii ja kääntää nurinpäin sekä käsitettä että itse maalausta, hän pahoinpitelee niitä ja maalaa niitä mustaksi.
Vuosisata Malevitshin Mustan neliön jälkeen voisi ajatella, että musta maalaus viestittää, ettei siellä ole mitään, mutta onhan siellä.  Vestin on kiinnostunut siitä, mitä on näkyy kankaan läpi ja sen takana.
Yksi maalauksista on puoliksi leikattu auki - Paljastettu on työn nimi. Takana on tyhjyyttä, mutta sieltä paljastuu myös maalauksen rakenne. Tapahtumana leikkaaminen sanoo, että taideobjekti ei ole pyhä.
Rikkinäinen, musta ja lähes irtoava kangas teoksessa Synninpäästö viestittää sisäistä pimeyttä, mutta on silti täynnä huumoria ja tarkkanäköistä läsnäoloa epätoivon sijaan.
Kaiken kaikkiaan näyttely on hyvin harkittua muotoajattelua. Pieni tippa väriä saa odottamattoman suuren merkityksen.
Konflikti kuvastuu pahaenteisesti kankaan läpi teoksessa Yhteensovittamaton ristiriita. Installaatio Wasted on kaunis, hieman kaoottinen kasa kirjaimia lampuista puutaustalla. Mahdollisesti se viestittä, että taide on menettänyt merkityksensä. Mutta sana Wasted tuntuu melkein olevan vastakohta sille mitä Vestinin teokset ilmentää.
Synnöve Rabb